Opiskelijahaastattelut

Andreas Ansaharju

Oulun Yliopisto, Prosessitekniikka, 4. Vuosikurssi      

Miten tulit valinneeksi juuri tämän alan?

Nuoresta asti olin aina kiinnostunut ongelmien ratkomisesta niin koulussa kuin ihmissuhteissa. Ajattelin siis, että lääkäri tai tekniikanala voisi olla erinomainen vaihtoehto koulutukseksi. Diplomi-insinööri opintojeni ensimmäisen vuoden jälkeen Outokumpu Torniossa houkutteli työnantajana ja päätin laittaa hakemusta, innokkaasti kysellä perään ja sainkin kesätyöpaikan kylmävalssaamolta. Nyt kolmen kesän jälkeen, on ruostumattoman teräksen tuotanto osoittanut viehätysvoimansa. Palkitsevat hetket, kuten tilanteet, joissa koulussa opittu teoria herää eloon prosessissa, ovat olleet avain tekijänä innostumaan alasta. Tämä johti itsellä oppimisen kierteeseen: halu nähdä ja haastaa koulun penkiltä opittuja asioita käytännössä. Ruostumattoman teräksen tuotannossa on laaja kirjo edellä mainittua.

Mitä erityistaitoja olet oppinut ja Mille alalle suuntaat opiskelujen jälkeen?

Työ kuin työ opettaa ihmistaitoja. Nostaisin ne todella korkealle niin oppimissani kuin tarvittavissa taidoissa. Alan oma erikoisosaaminen kehittyy sitä mukaan, kun kohtaa prosessilaitteita ja erilaisia tilanteita. Ennen kaikkea tilanteet, joissa ongelman ratkaisu vaatii paneutumista työporukassa sekä kirjallisuuden tutkiskelua. Alalla on myös ympärillä suuri joukko osaavia ja ohjaavia työntekijöitä. Oma kesätyöni Outokummulla on keskittynyt teräksen tuotannossa käytettyjen kemikaalien ympärille. Esimerkkinä tästä olisi peittaushappojen regenerointi eli uudeksi kierrätys. Peittaustapahtuma itsessään poistaa hehkutusuunin jäljiltä muodostunutta oksidikerrosta ja kromiköyhäävyöhykettä. Kun tekniikka ja ihmistaidot kohenevat, yleisempi käsitys tuotannon dynamiikasta alkaa hahmottua. Näin oppii suuremman kokonaisuuden siitä, mihin kaikkea tarvitaan ja miksi. Oma erikoistumiseni kemiantekniikkaan toi vielä tarkempaa ymmärrystä yksittäisiin prosessitapahtumiin sekä niiden ympäristövaikutuksiin. Ympäristövaikutukset ja prosessin ylläpito oli iso osa viime kesäni toimenkuvaa työnjohtoharjoittelijana. Kesätyöharjoitteluni pohjalta, suuntaan mielelläni ruostumattoman teräksen pariin valmistuttuani.

Oletko ollut tyytyväinen saamiisi oppeihin? Onko jotain mitä olisit toivonut lisää? Tai onko johonkin keskitytty liikaa? ja Mille aloille koulutuksesi antaa valmiudet?

Prosessitekniikka on osoittanut olemaan todella työuralle valmistava opintosuunta. Opiskeluvuosien jälkeen olen erittäin tyytyväinen tietotasooni ja saamani koulutukseen Oulun Yliopistossa. Uskon vahvasti siihen, että jokainen on vastuussa omasta akateemisesta ammattitaidostaan ja olen huomannut erityisen käyttökelpoiseksi oman koulutukseni rinnalle kerätyt sivuaineopinnot kauppatieteistä ja tuotantotaloudesta. Suuntautuminen kemiantekniikkaan maisterivaiheessa mahdollistaa laajan työllistymisen eri aloille. Kun jotakin tarvitsee valmistaa tai kehittää, koen opintosuuntaukseni antavan valmiudet sen parissa työskentelyyn.

Opiskeletko unelma-ammattiisi?

Jos mittarina on viihtyisyys ja tekemisestä nauttiminen, niin olen ehdottomasti löytänyt itselleni sopivan alan.


Annukka Kokkonen

Mitä osaamista työssäsi tarvitsee?

Täytyy sanoa, että suuri menestystekijä on sosiaaliset taidot, koska nykyisin onnistuminen riippuu enemmän tiimeistä kuin yksilöistä. Tarvitaan ensisijaisesti vahva osaamispohja omasta alasta, kuten minun tapauksessani asiakasprosessien eli louhintaprosessien ymmärtämisestä ja valmistamiemme tuotteiden vaikutuksesta asiakkaan tuottavuuteen, turvallisuuteen ja kannattavuuteen. Uusien teknologioiden hyödyntäminen laitteissamme asiakkaan eduksi vaatii avointa mieltä, kykyä jatkuvaan oppimiseen sekä ongelmanratkaisuun. Lisäksi kansainvälisessä ympäristössä työskentely vaatii myös eri kulttuurien tuntemusta ja kielitaitoa. Esimerkiksi intialaisten kanssa omia luonnollisia suomalaisia toimintatapoja on muutettava tulosten saavuttamiseksi.

Miksi valitsit juuri tämän alan?

Ala valintaani ajoi erityisesti opiskeluaikainen Suomen Lapin kaivosbuumi. Olen Sodankylästä kotoisin ja luulin olevani ”lapin toivo” kaivososaaja, joka palaisi kotikonnuilleen, mutta kuinkas kävikään. Kaivoslaitevalmistaja Tampereella veti pidemmän korren.

Mitä erityistaitoja olet oppinut työssäsi?

Vahvuuteni työssäni, joita koulu ei ole opettanut on asiakasarvojen ymmärtäminen ja niiden perusteella tekemiselle tavoitteen asettaminen, jolloin projektin johdollisesti saan tekijät motivoitua ja kohti yhteistä päämäärää. Näin tiimissä tulosta syntyy ja tulos on merkityksellinen. Yhtä tärkeää kuin ratkaista ongelma oikein on ratkaista oikea ongelma.

Mikä on alalla parasta?

Parasta työssäni on, kun pääsee näkemään uuden tuotteen koko ketjun asiakkaan ongelman tunnistamisesta, tutkimuksen ja tuotekehityksen ja omassa testikaivoksessa testaamisen kautta käyttöönottoon asiakkaalla. Se, että minulla on etuoikeus nähdä uusien teknologioiden varhaisia prototyyppejä jo vuosia ennen kuin ne tulevat julkisesti markkinoille ratkomaan asiakkaiden todellisia tunnistettuja ongelmia. Kaivosinsinöörille oma testikaivos ilman malmintuotantopaineita omana leikkikenttänä on ihan pop. Hieno lisä tällä alalla on Vuorimiesten yhteishenki ja yhteistyö ilmapiiri. Etenkin näin nuorempana tieteenharjoittajana on ollut korvaamatonta saada vinkkejä ja ammatillisia näkemyksiä vanhemmilta konkareilta.

Mikä on alalla vaikeita? Tai onko jotain mistä et pidä?

Vaikeaa alalla on jatkuvasti ja kaivoskohtaisesti muuttuvat olosuhteet, jolloin yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita tai standardi ratkaisua ongelmiin ei ole olemassa. Kaivoslaitevalmistajana haluaisimme tietenkin esitellä ratkaisuja, jotka toimisivat joka tilanteessa ja paikassa.

Missä vaiheessa uraasi olet?

Urani on varmasti vasta alussa, mutta haasteet ja vastuut nykyisessä Tutkimusinsinöörin tehtävässä ovat näiden viiden vuoden aikana kasvaneet vuosi vuodelta.

Mitkä ovat etenemismahdollisuudet?

Uskon, että laaja-alaista osaamista kaivosteollisuudesta ja siihen liittyvistä teknologioista arvostetaan. Urakehitykseni suuren ja kansainvälisen laitevalmistajan palveluksessa mahdollistaa toimimisen monissa rooleissa niin laitevalmistuksen kuin kaivosteollisuuden parissa. 

Onko tämä ollut unelma-ammattisi?

Tampereen testikaivoksesta ei ole timantteja tai kultaa löytynyt, mutta me jatketaan innolla kaivamista yhä paremmilla ja paremmilla laitteilla ja menetelmillä.


Anu Seppälä

Mitä osaamista työssäsi tarvitsee?

Ihmissuhdetaitoja, tietokonetaitoja (word, excel, powerpoint, 3D-suunnitteluohjelma), työn mukana tulevaa kokemusta sekä kesätöistä hankittua käytännön kokemusta.

Miksi valitsit juuri tämän alan?

Suurin alan valintaan vaikuttava tekijä oli ehkä ihan puhdas sattuma. Lähdin Teknilliseen korkeakouluun (Aalto-yliopisto) sen takia, etten tiennyt yhtään, että mitä haluan tehdä isona. Totesin vaan lukiossa, että tekniikka kiinnostaa ja sen pohjalta hain opiskelupaikkoja ja pääsin Materiaalija Kalliotekniikan laitokselle sisään. Koulussa sitten jossain kohtaa löysin sivuaineeksi kaivostekniikan ja se vei sitten aivan täysin menneessään. Ala vei mennessään, koska kivi, räjähdysaineet ja isot koneet ovat vaan niin siistejä juttuja. Huomasin myös, että näissä töissä on myös semmoista tietynlaista ”epätarkkuutta” ja se kiehtoi myös. Kukaan ei nimittäin näe sinne ”kiven sisään” ja pysty täysin sanomaan, että missä se ”malmi” tai räjäytyksiä hankaloittavat kivilajirajat sijaitsevat. Työt pysyvät mielenkiintoisina, kun jokainen päivä on periaatteessa erilainen.

Mitä erityistaitoja olet oppinut työssäsi?

Räjäyttämistä, erilaisten mittauslaitteiden ja suunnitteluohjelmien käyttö, kaivosslangi ja paljon muuta.

Mikä on alalla parasta?

Se kivi, ne räjäytykset ja ne tietenkin ne isot koneet. Olen päässyt kesätöissä muun muassa poraamaan 152mm kokoisia porareikiä sekä ajamaan yli 8m leveää ja 160 tonnia painavaa kiviautoa eli dumpperia.

Mikä on alalla vaikeinta? Tai onko jotain mistä et pidä?

Esimiestyöt ovat haastavia, mutta niitäkin olen oppinut tekemään. Esimiestyön kautta olen huomannut, että yksi todella tärkeä asia näissä (ja varmaan monissa muissa) töissä ovat ihmissuhdetaidot.

Missä vaiheessa uraasi olet?

Aivan alussa. Tänä vuonna tulee yhdeksän vuotta vasta täyteen, mutta olen jo ehtinyt olla töissä jo poralaitevalmistajalla, kaivosyhtiöllä sekä nyt urakoitsijalla kaivoksella.

Mitkä ovat etenemismahdollisuudet?

Etenemismahdollisuudet ovat olleet hyvät ja varmasti ovat sitä myös jatkossa, koska tälllä alalla ei ole todellakaan ole vielä liikaa porukkaa töissä.

Onko tämä ollut unelma-ammattisi?

On, vaikka ei tämä aina helppoa ole ollut, koska haasteita on riittänyt. Mutta en mä olisi varmasti tällä alalla viihtytkään kovin pitkään, jos työ olisi näin monipuolista ja mielenkiintoista.

David Sibarani

David Sibarani (28 yo), from Indonesia. I am specifically from Balikpapan City, located in Kalimantan Island, which famous for its Derawan Island.

I chose Finland because of 2 reasons: (1) Non-ferrous main industrial metal processing is considered one of the best here (copper especially); (2) my senior convinced me that studying here would be good for your mind, practical and do it on your own pace.

Talking about studies, it turned out to be practical, not emphasizing on the theories too much. The best was the tasks. Most of the tasks were case studies, a kind of simulation had to be done, and they helped so much for the students in grasping the applications of the knowledge. They are many, yet not too burdening, I enjoyed them. Second best, this was the place where I first learned that sustainability and well-being were always tried to be applied in every sector.

Level is hard to be scored because it is always either based on standard or comparing to others. So, I can not say much about this. Nevertheless, I like the teachers here for they are open to any questions, and some even encourage us to be active.

I want to continue to doctoral degree in the same field, pyrometallurgy. I want to work for around 1 year as well before going back to Indonesia. I have to go back, not just because I am bound by a contract of my scholarship fund, but also because I want to do more from what I have learned in Finland, both the studies and system (well-being application). 

Language is the first, not just as a barrier of social, but also miscommunication. Second, difficult to express all my thoughts and ideas in an open discussion. Third, far from the people we love can sometimes be tormenting, haha. Beside this, some people considers living in a new system (living, transportation, and many more) is a challenge, but not for me. I like experiencing new system of living.

In my case, just be bold is what it takes. When meeting someone, jump in, be self-confident, and say a greeting. Fortunately, my surroundings are hospitable/courteous, so they never belittle me when I approach them. Well, I am trying my part as well by taking a couple of Finnish courses. In my opinion, language is the most prominent part of a culture.

Helena Angerla

 Opiskelen kolmatta vuotta materiaalija kemiantekniikkaa Aalto-yliopistossa, Espoossa.

Miten tulit valinneeksi juuri tämän alan?

Opintojeni alussa mietin mille kemiatekniikan alalle voisin suuntautua ja samoihin aikoihin isoäitini oli Hesarista napannut artikkelin Suomen mineraalivarannoista, mitä Suomesta löytyy ja missä on jo kaivoksia, sekä tapasin paljon alalla opiskelevia nuoria. Silloin kiinnostuin alasta ja näin että materiaalitekniikan alalla voisi olla tulevaisuuteni.

Mitä erityistaitoja olet oppinut?

Opinnoissani olen oppinut ryhmäyhteistyötaitoja, peruskemiaa syvällisemmin, tunnistamaan erimateriaaleja ja niiden valmistusmekanismeja sekä alan teollistatyöympäristöä.

Mille alalle suuntaat opiskelujen jälkeen?

Valmistumisen jälkeen varmaan suuntaan metallinjalostustai kaivosalalle.

Oletko ollut tyytyväinen saamiisi oppeihin? Onko jotain mitä olisit toivonut lisää? Tai onko johonkin keskitytty liikaa?

Kandiopinnot ovat hyvin leikanneet kaikkia prosessiteknillisiä aloja, jos ei ole ollut varma mitä on tahtonut opiskella. Itse olisin toivonut enemmän materiaalitiedettä ja laboratorioharjoituksia.

Opiskeletko unelma-ammattiisi?

Noh, lukion jälkeen häin ensisijaisesti hammaslääketietelliseen, mutta pääsin sisään kemiantekniikan korkeakouluun Otaniemeen. Insinööri-alat eivät vaikuta yhtään hullummilta vaihtoehdoilta ja ovat vähemmän ällöjä.

Mille aloille koulutuksesi antaa valmiudet?

Diplomi-insinööri koulutus antaa valmiudet vaikka mille aloille. Insinöörinä voi toimia konsulttina, johtajana, perus tuotantotai kehitysinsinöörinä, opettajana, tutkijana, asiantuntijana, myyntitai ostopäällikkönä tai vaikka kansanedustajana. Yleisesti prosessitekniikan opiskelu antaa valmiudet teollisuuteen sulattamoille, rikastamoille tai tehtaille.

Imam Santoso

Why did you choose Finland?

In my country, we have many copper mines that produced concentrate smelted by using pyrometallurgy process and Finland is well known in the world for its one of the best copper smelting technology. Flash smelting technology was born here, in Finland. I contacted a professor who is expert in the copper processing technology and worked previously in Outotec and he is in Aalto University. And after that I applied to the university for doctoral study.

What has been the most surprising thing in your studies? Or nicest?

What surprise me is that I have a lot of freedom and flexibility. For example, I can work in my own pace. Sometime I can work from home. People said that Phd is tough and stressful. I have many friends who study in different place struggling to finish their study. But this is not the case for me. The professor was nice. I can meet him easily and discuss the project and experiment.  When I have problems, I can approach him easily and the solution can come immediately.

The nicest one that boost my study is the Finland nature. I love winter. This is my first time in my life I touch snow. In summer, I run a lot in the track in forest.

What do you think of the level of teaching here?

The teaching level in here is high level and very high. For example to obtain the Phd degree, I have to publish 4 journals peer reviewed and accomplish 40 credit.

What kinds of plans you have about the future after your studies in Finland? And why? And why there, if you are going to another country?

After I finish my study, I will go back to my country to implement what I got and I learnt from Finland. I will teach in university. I want to distribute the knowledge to Indonesian student how to process copper. I choose back to my home country because I want to give the knowledge to develop my country. 

What are the challenges in studying in a foreign country?

First time I was here I feel a culture shock but only for several days. People in here are quiet. No smile to stranger. They stand 1 m between each other while waiting something, in the bus stop or in the cashier desk. In Asia we are very talk active. Until I know that this is the way how finn people appreciate other people privacy.

How have you managed with language; what possible barriers or challenges you have met?

Luckily, I have no language barrier. I speak English and most of finns speak English very well. The only barrier is that when I miss my family, my father, and my sister or when they are sick. They are very far away from here.

Juha Alatalo

Miten tulit valinneeksi juuri tämän alan?

Opiskelen kaivosja rikastustekniikka nyt kolmatta vuotta. Ala oli entuudestaan käytännössä täysin tuntematon mulle, mutta Oulun yliopiston abipäivillä huomasin kyseisen opintosuunnan ständin ja kävin siinä tutustumassa. Siihen asti en ollut tiennyt yhtään mitä todella haluan opiskella, mutta jotenkin sen jälkeen tuli tunne, että tuo ois varmasti ala, joka kiinnostaa mua, joten päätin hakea.

Mitä erityistaitoja olet oppinut?

Kandiopintojen aikana olen oppinut laaja-alaisesti prosessija kaivosteollisuuden perustaitoja. Tämän lisäksi ryhmätyöskentelytaitoni ovat kehittyneet, joka on tärkeä osa-alue työelämässä. Kesätöiden aikana olen päässyt metallin valmistuksessa prosessipuolen töihin sekä tunnelirakentamisessa tuotannon eri työvaiheisiin. Nämä ovat olleet erittäin mielenkiintoisia kokemuksia.

Mille alalle suuntaat opiskelujen jälkeen?

Aion erikoistua diplomivaiheessa kaivostekniikkaan, joten mahdollisia työllistäjiä ovat esimerkiksi kaivosteollisuus ja infrapuolen kalliorakentamisprojektit. Pidän ovet auki kaiken suhteen ja katson, minne sitä valmistumisen jälkeen päätyy.

Oletko ollut tyytyväinen saamiisi oppeihin?Onko jotain mitä olisit toivonut lisää? Tai onko johonkin keskitytty liikaa?

Olen ollut tyytyväinen. Tosin Oulussa kandivaiheen opinnot keskittyvät aika pitkälle prosessija rikastustekniikan opintoihin, joten hieman enemmän olisin vielä kaivannut kaivostekniikkaan liittyviä opintoja. Diplomivaiheessa näitä kuitenkin tulee sitten enemmän ja kesätöissä on oppinut aiheesta todella paljon!

Onko jotain mitä olisit toivonut lisää? Tai onko johonkin keskitytty liikaa?

Olen ollut tyytyväinen. Tosin Oulussa kandivaiheen opinnot keskittyvät aika pitkälle prosessija rikastustekniikan opintoihin, joten hieman enemmän olisin vielä kaivannut kaivostekniikkaan liittyviä opintoja. Diplomivaiheessa näitä kuitenkin tulee sitten enemmän ja kesätöissä on oppinut aiheesta todella paljon!

Opiskeletko unelma-ammattiisi?

Tällä hetkellä tuntuu, että kyllä. Olen erittäin käytännönläheinen ihminen ja koen, että tällä alalla pääsen hyödyntämään myös sitä taitoa. Ja onhan ne kaivokset ja maanalaiset tunnelit mielenkiintoisia paikkoja!

 Mille aloille koulutuksesi antaa valmiudet?

Kaivostekniikkaan suuntautuvana ala antaa valmiudet kaivosteollisuuden tutkimus, suunnittelu ja tuotantotehtäviin sekä alan erilaisiin johtotehtäviin. Lisäksi lisääntyvä kalliorakentaminen infrapuolella on potentiaalinen työllistymisvaihtoehto. Työnantajina voi toimia kaivosfirmat, infrapuolen kalliorakennusfirmat tai alalle suuntautuvat konsultointifirmat. Diplomi-insinöörin laajan koulutusmahdollisuuden ja osaamisen johdosta työllistyä voi laaja-alaisesti metallija kiviteollisuuden eri osa-alueilla. Tämän lisäksi omaa osaamistaan voi aina kehittää haluamaansa suuntaan, joka avaa uusia ovia työllistymisen suhteen.

Kaisa Kaski

Kerro lyhyesti itsestäsi ja taustastasi yliopisto-opintoihin saakka

Opiskelin lukiossa ilman tarkempaa suunnitelmaa. Fysiikka, matematiikka ja historia kiinnostivat. Pohdin lukion jälkeisiä valintojani poislukemisperiaatteella: ensin valikoitui Tampere opiskelupaikaksi ja sitten Tampereen koulutusohjelmista materiaalitekniikka opiskelukohteeksi. Se vaikutti harkitsemistani koulutusohjelmista poikkitieteellisimmältä ja monipuolisimmalta.

Mikä sai sinut yliopisto-opinnoissa kiinnostumaan materiaalitekniikasta yleensä ja metallimateriaaleista erityisesti?

Yliopistossa opiskelin alkuun periaatteella: Jos löydän kiinnostavamman vaihtoehdon, niin vaihdan. En löytänyt. Tuohon aikaan materiaalitekniikan koulutusohjelmassa tarjottiin aineopintoja heti ensimmäisen vuoden alussa, mikä oli hyvä juttu motivaation kannalta. Perusopintojen jälkeinen kesäharjoittelu valimon suunnitteluosastolla näytti, mihin opintotaitoja tarvittiin ja pääainevalinnaksi kirkastuivat metallimateriaalit. Myös yritysesittelyt opintojen yhteydessä olivat tärkeitä kiinnostuksen herättäjiä.

Mitä pidit opinnoistasi?

Viihdyin hyvin aineopinnoissa. Materiaalitekniikassa kiehtoi sen sijoittuminen fysiikan ja ns. insinööritieteiden väliselle rajapinnalle. Lämpökäsittelyt, murtumismekaniikka ja valimotekniikka olivat erityisasemassa; myös lujuusopista, statiikasta ja koneenpiirustuksesta jäi mukavia muistoja.

Pitkäksi sivuaineeksi valitsin teollisuustalouden, koska se tuntui työelämän kannalta hyödylliseltä ja toi sopivaa vastapainoa teoreettisemmalle materiaalitekniikalle. Teollisuustalous oli helpompaa materiaalitekniikkaan verrattuna. Jos nyt aloittaisin, opiskelisin lisäksi jonkun uuden kielen.  

Millaisissa tehtävissä olet toiminut valmistumisesi jälkeen?

Tein diplomityön Moventas Wind Oy:lle hammaspyörien induktiokarkaisumenetelmän kehittämisestä 2008. Sen jälkeen tein töitä yrityksessä, ensin laatuinsinöörinä hammaspyörien valmistuksessa ja sitten terästen hankinnassa ja lämpökäsittelyssä. Pidin työstäni.

Kolme ja puoli vuotta myöhemmin siirryin Outotec Oyj:n palvelukseen ja aloitin Aalto-yliopiston Otafokus-ohjelmassa, missä opiskelin mineraalien prosessointia. Tehtävä Outotec:ssa oli noin kuuden vuoden ajan vaahdotuksen prosessimetallurgi kunnes syksyllä -18 siirryin Plant Solutions –yksikköön prosessimetallurgiksi.

Mitä tehtäviä hoidat nykyisessä työssäsi?

Olen prosessimetallurgina ja -insinöörinä rikastamoiden myynti- ja toteutusprojekteissa eli tehtävänäni on ymmärtää asiakkaan tarve ja löytää siihen sopiva ratkaisu. Ollessani vaahdotuksen prosessiasiantuntijatehtävissä tein lisäksi R & D:ä sekä prosessioptimointia olemassa olevilla laitoksilla. Joinakin vuosina olen ollut rikastamoilla lähes 70 % työajasta, mutta nyttemmin huomattavasti vähemmän.

Millaista osaamista olet tähänastisissa työtehtävissäsi tarvinnut?

Puhtaasti teknisen osaamisen lisäksi olen tarvinnut ja tarvitsen jatkuvasti yhteistyö- ja verkottumis- sekä viestintä- ja tiedonhankintataitoja. Viestintä on tärkeää sekä yrityksen sisällä että yrityksestä ulospäin suuntautuvana ja totta kai eri kulttuurien välillä. Projektisuunnittelutaitojen lisäksi ajankäytön suunnittelu ja hallinta ovat tärkeitä taitoja. Sosiaaliset ja kommunikointitaidot ovat usein avainasemassa -näitä juttuja kun ei saa yksin aikaiseksi vaan monen eri osaajan yhteistyöllä.

Miten hyvin läpikäymäsi yliopisto-opinnot ovat vastanneet tähän tarpeeseen?

Suuremmat harjoitustyöt ja varsinkin diplomityö olivat mielestäni erittäin hyödyllisiä. Erityisesti teollisuustaloudessa käytössä ollut harjoitustyöryhmien muodostaminen random-periaatteella opetti toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen oli kohdallani yksi hyödyllisimmistä kursseista.

Yliopistosta olen saanut perustiedot ja valmiudet opetella ammatti ja toimia siinä, en varsinaista ammattia. Itsenäisyys ja vapaavalinnaisuus yliopisto-opinnoissa ovat etuja, tosin henkilöstä riippuen. Lukiossa sinulle kerrotaan mikä on tärkeää, yliopistossa se on pääteltävä itse.

Mistä olet saanut/hankkinut tarvitsemaasi lisätietoutta/osaamista?

Kysymällä. Minulla on, ja on aina ollut, fiksuja ja asiansa osaavia kollegoita, joilta kysyn tarvittaessa. Sama pätee verkostoihin. Niin kutsutut ”insinöörikeskustelut” ovat olleet yksi parhaita tapoja oppia.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Haluan pysyä uteliaana uusia asioita kohtaan. Haluan tehdä sitä, missä viihdyn.

Mitä haluaisit sanoa ammatinvalintaa harkitseville nuorille? Mikä valinnan yhteydessä on tärkeää?

Tekniikan alalla on loputtoman suuri valikoima erilaisia työympäristöjä ja – tehtäviä, mitkä sopivat erittäin hyvin myös naisille. Työ on pitkälti varsin sosiaalista toimintaa toisin kuin insinöörityöstä perinteisesti ajatellaan.

Valintatilanteet kannattaa ottaa rennosti ja paneutua niihin asioihin, jotka tuntuvat kiinnostavilta. Riittää, kun viihtyy siinä, mitä tekee sillä hetkellä; seuraaviin käänteisiin ajautuu aikanaan. On hyvä pyrkiä hahmottamaan, mikä on oleellista ja keskittää panokset siihen. Kaikessa ei kannata pingottaa; tämä on tärkeää erityisesti työelämässä. Mieti, mistä sinulle maksetaan.

Opinnoissa kannattaa syventyä yhteen alueeseen ja hankkia asiantuntijuutta. Syventymisaiheen rinnalle kannattaa ottaa yleisempiä taitoja kuten kieliä sekä yllä mainittuja työelämätaitoja. Yliopistosta saa perustaidot ja valmiudet, ammatti hankitaan työelämässä. Siksi työelämään kannattaa mennä asenteella: tulin opettelemaan itselleni ammatin ja siihen minulla on tarvittavat valmiudet!

Lassi Raami

Materiaalitekniikan koulutusohjelma, TAU. 5. vuosikurssi

Kerro lyhyesti itsestäsi ja taustastasi yliopisto-opintoihin saakka.

Olen kotoisin Ylöjärveltä ja käynyt lukion siellä. Matematiikka, fysiikka ja kemia olivat kiinnostukseni kohteina. Silloinen Tampereen teknillinen yliopisto kiinnosti opiskelupaikkana mm. läheisyytensä vuoksi. Teen parhaillaan diplomityötä ja se on lähes valmis. Harrastan mm. kilpasoutua.

Mikä sai sinut yliopisto-opinnoissa innostumaan materiaalitekniikasta yleensä (ja metallimateriaaleista erityisesti)?

Lukion pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia sujuivat hyvin ja pääsin opiskelijavalinnassa sisään papereiden perusteella. Materiaalitekniikka kiinnosti, koska halusin tietää enemmän eri aineiden koostumuksesta ja käyttäytymisestä. Metalleista kiinnostuin, koska halusin päästä selville eri metallien eroavuuksien syistä.

Mitä odotat/odotit opinnoiltasi?

Odotukseni selviävät oikeastaan jo edellisestä kohdasta.

Mitä tunnet saaneesi opinnoiltasi? Ovatko odotuksesi täyttyneet?

Odotukseni ovat täyttyneet hyvin ja tietämykseni on lisääntynyt merkittävästi. Erityisesti eri käsittelyjen vaikutukset ja erot eri metallien välillä ovat selvinneet.

Mikä opinnoissasi on ollut parasta ja mikä huonointa?

Parasta ovat olleet laboratoriokurssit, joissa saa tehdä itse. Ollessani laitoksella tutkimusapulaisena ja alan kesätöissä näin, että työ on pitkälti samanlaista sekä opiskelussa että käytännön työelämässä. Hyvää ovat olleet myös vapaa-ajan aktiviteetit ja opiskelijaelämä yleensä. Pidän hyvänä myös sitä, että harjoitustöitä voidaan tehdä porukalla. Huonointa on se, jos harjoitustöissä on epämääräinen tehtävänanto ja työn jälkeen jää tunne, ettei oppinut mitään.

Millaiseksi arvioit oman osaamisesi opiskelemallasi alalla?

Osaaminen on karttunut erityisesti tutkimusapulaisena viettämäni vuoden aikana. Toki enemmänkin voisi aina osata; erityisesti uudet mittausmenetelmät ja tutkimustekniikat kiinnostavat edelleen.

Oletko edelleen innostunut alasta?

Olen siinä määrin, että tavoitteenani ovat jatko-opinnot. Tutkimustyötä varten on jo projektikin valmiina lämpökäsittelyjen alalta.

Millaisiin työtehtäviin odotat/toivot sijoittuvasi?

Ensin teen jatko-opinnot. Niiden jälkeen toivon sijoittuvani tuotekehitystehtäviin esim. terästen lämpökäsittelyjen alalle.

Jos sinulla on alaa opiskelleita ja jo valmistuneita kavereita, tiedätkö, millaisiin työtehtäviin he ovat päätyneet?

Opiskelukavereita on töissä mm. SSAB:llä ja EOS Finlandilla. Kaikki ovat töissä koulutustaan vastaavalla alalla. Osa tekee jatko-opintoja työn ohella.

Mitä haluaisit sanoa opiskelualaansa ja ammatinvalintaansa harkitseville nuorille? Mikä valinnassa on tärkeää?

Mieti, mitä haluat tietää ja mitä tehdä? Riittääkö virkatyö 8-16 vai haluatko muuta? Oma kiinnostus ja tavoitteet ovat tärkeitä ja itsensä kehittäminen on tärkeää myös työelämässä. Yliopisto-opintoja aloittaessa ei välttämättä tarvitse vielä tietää, mitä loppujen lopuksi haluaa tehdä; asia kirkastuu kyllä opintojen myötä.

Laura Tiainen

Miten tulit valinneeksi juuri tämän alan?

Hain ensisijaisesti lääkkikseen. Plan-B oli luonnontieteet ja hakea uudelleen, jos pääsykoe menisi huonosti (ja menihän se).  Isä on DI ja ehkä sen takia hain teknillisiin yliopistoihin. 

Valitessani DIA-haussa kohteita luin tasantarkkaan kohteiden nimet, en mitään muuta. Silloinen materiaalitekniikka kuullosti siltä että siellä voisi opiskella ihan mitä materiaalia tahansa ja sekös mukavaa! 

Lopulta opiskelupaikka irtosi useammasta yliopistosta. Sain kotiin kolme kirjettä. Se taisi olla lopulta se Vuorimieskilla fuksiaapinen, joka ratkaisi pelin silloisen TKK:n eduksi. Muilta laitoksilta laittoivat vain jonkin flayerin.

Mitä erityistaitoja olet oppinut?

Opinnoissa varmasti kemiaa, mineraalien prosessointia, kierrätystä, materiaalien ja erityisesti pintojen tutkimusmenetelmiä ja ongelmanratkaisua.

Opiskelijajärjestöissä  organisointia, tiimityöskentelyä ja johtamista. 

Mille alalle suuntaat opiskelujen jälkeen?

Teen tällä hetkellä konetekniikan väitöskirjaa ortopedisten ja hammasimplanttien materiaaleista. On melko luontevaa ajatella uraa biomateriaalien suunnittelun parissa, mutta kuka tietää. 

Oletko ollut tyytyväinen saamiisi oppeihin? Onko jotain mitä olisit toivonut lisää? Tai onko johonkin keskitytty liikaa?

Opinnot niistä ajoista on muuttuneet, mutta kandissa oli aivan liikaa, sori vaan, terästä. Oli se ihan kiinnostavaa, mutta yhdessä matikan peruskurssien kanssa lopulta puuduttavaa. Se että sain muokata tutkintoa tosi paljon oli iso plussa. Ja se oli lopulta aika helppoakin: etsi kursseja jotka haluat käydä, keksi tälle kokonaisuudelle joku nimi, metsästä proffan nimi paperiin ja niin vaan livistin kiinnostavampien juttujen pariin. 

Olisin toivonut lisää mallinnusta. Sen teoriaa ja työkaluja. Koodaamiselle en löytänyt aikaa ja ne kurssit olisi jääneet tutkinnon ulkopuolelle. Töissä törmää erilaisiin kaavamaisiin ja toistuviin juttuihin. Siinä sitä kelaa, että kauankohan menisi tämänkin p***an automatisointiin 😀 minulta usein pari viikkoa tai enemmän. 

Opiskeletko unelma-ammattiisi?

Ehkä. Unelmoin työstä jossa saa oppia läpi elämän. 

Toivon että hankkimallani ammattitaidolla voin tehdä kiinnostavia juttuja eri alojen ammattilaisten kanssa. 

Mille aloille koulutuksesi antaa valmiudet?

Valmistuttuani DI:ksi vaihtoehtoisia aloja olisi varmasti ollut enemmän kuin mitä kelpuutin.

Minua kiinnostaa tuotekehitys ja tutkimus. Materiaalit ja niiden karakterisointi. Sillä ei ole pahemmin väliä missä ympäristössä ollaan: ihmiskehossa, jossain mittalaitteessa tai teollisessa prosessissa.

SUOMALAISILLE OPISKELIJOILLE ULKOMAILLA:

Miksi valitsit juuri kyseisen maan?

Valitsin Portugalin, koska halusin tutustua uuteen kulttuuriin. Diplomityöni ohjaajalla on kontakteja tänne, joten oli joku johon luottaa ja kunnianhimoinen tutkimusryhmä johon liittyä. Lisäksi Portugali on turvallinen, halpa ja ilmasto lämmin. Siirtyminen EU-maahan on pääsääntöisesti helppoa ja verrattaen edullista. Tutkinnot ovat vertailukelpoisia ja oleskeluluvat hoituvat nopeasti. 

Löytyykö tästä maasta sellaisia mahdollisuuksia joita ei muissa maissa ollut?

Ainakaan Suomessa ei ollut vastaavia mahdollisuuksia. Muista Pohjoismaista olisi saattanutkin löytyä jos olisin etsinyt pidempään. Silloin Tanska erityisesti kiinnosti. Tein siellä diplomityöni. 

Millä kielellä opiskelet? Onko opetuskielen kanssa ollut vaikeuksia?

Työskentelen englanniksi ja opiskelen portugalia. Kielen kanssa on hankaluuksia kun joutuu toimimaan byrokraattien kanssa. Kolleegat sitten auttavat. Portugalilaiset ovat tavattoman avuliaita ja ystävällisiä. En saapuessani osannut sanaakaan, mutta lopulta kaikki sujui jollain lailla. 

Mikä on opiskelussa mukavinta? Entä haastavinta?

Nautin itse työstä laboratoriossa. Kokeiden suunnittelusta ja tekemisestä. Turhauttavinta on hankintojen tekeminen. Täällä yritetään kitkeä korruptiota lisäämällä byrokratiaa. Voin kertoa, ei toimi. 

Mihin maahan suuntaat opiskelujen jälkeen? Ja miksi juuri sinne?

Menen sinne missä on puitteet työskennellä. Oikeastaan toivon voivani työskennellä useissa maissa, mutta esim Kiinaan muuttaminen ei just nyt nappaa. Pohjoismaihin voisin hyvinkin palata tai sitten jäädä vielä tänne. Se on vapautta, joka joskus myös hirvittää. Noina hetkinä tiedän mihin se epämukavuusalueen reuna on asettunut. 

Marja Rinne

Miten tulit valinneeksi juuri tämän alan?

Opiskelen prosessimetallurgiaa ja teen tällä hetkellä diplomityötä. Lapsesta lähtien minusta piti tulla lääkäri, mutta aivan lukion lopulla hainkin opiskelemaan kemiantekniikkaa. Maisteripääainevalintani tein metallien ja toiminnallisten materiaalien väliltä. Päädyin metallialaan, koska se tuntui enemmän omalta. Enemmänkin siis ajauduin alalle useamman mutkan kautta kuin valitsin sen.

Mitä erityistaitoja olet oppinut?

Viiden vuoden aikana oppii todella paljon. Tärkein oppimani taito lienee insinööriajattelu, mikä omasta mielestäni tarkoittaa kykyä tehdä laskelmia ja päätelmiä vajaiden lähtötietojen perusteella. Työskentelen myös ainakin melko luontevasti laboratoriossa nimetäkseni pari asiaa.

Mille alalle suuntaat opiskelujen jälkeen?

Valmistun todennäköisesti vuoden lopulla. Olen kyllä kiinnostunut väitöskirjan tekemisestä ja tutkimuksesta, mutta tällä hetkellä olen ehkä kuitenkin suuntaamassa teollisuuteen ”kasvamaan” diplomi-insinöörinä.

Oletko ollut tyytyväinen saamiisi oppeihin? Onko jotain mitä olisit toivonut lisää? Tai onko johonkin keskitytty liikaa?

Erityisesti maisterivaiheessa olen ollut tyytyväinen. Pääaineessani on paljon valinnanvaraa, ja kaikki metallurgian suunnat ovat olleet yhtä lailla edustettuina. Olen siis voinut valita itselleni mieluisia kursseja.

Opiskeletko unelma-ammattiisi?

Tällä hetkellä kyllä. Kohdittain olen miettinyt, että pitäisi kuitenkin hakea lääkikseen, mutta pari vuotta olen ollut tyytyväinen valintaani.

Mille aloille koulutuksesi antaa valmiudet?

Ensisijaisesti metallija kaivosteollisuuteen prosessipuolelle tai tehdassuunnitteluun. Laboratorio ja tutkimus ovat nekin vaihtoehtoja – metallurgia on tutkimusintensiivinen ala.

Markus Finnilä

Miten tulit valinneeksi juuri tämän alan?

Opiskelen Oulun Yliopiston Teknillisen Tiedekunnan Konetekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntana Materiaalitekniikka. Opintoni ovat loppusuoralla ja tällä hetkellä kirjoitan diplomityötä.  Terästeollisuus alkoi kiinnostaa jo lapsuudessa kasvaessani Raahen terästehtaan piippujen varjoissa. Tarkemmin materiaalitekniikka alkoi kiinnostaa vasta yliopistossa.

Mitä erityistaitoja olet oppinut?

Olen oppinut ymmärtämään fysikaalista metallurgiaa tai ainakin yritän ymmärtää.  

Mille alalle suuntaat opiskelujen jälkeen?

Olen työskennellyt jo opintojen aikana terästeollisuuden eri tehtävissä ja aion työskennellä jatkossakin. Erityisesti tutkimuksen ja kehityksen tehtävät kiinnostavat.

Oletko ollut tyytyväinen saamiisi oppeihin? Onko jotain mitä olisit toivonut lisää? Tai onko johonkin keskitytty liikaa? Opetus Oulun Yliopistossa on ollut hyvää. Tärkeitä oppeja olen myös saanut kesäisin harjoittelupaikoissa.

Opiskeletko unelma-ammattiisi?

Kyllä näin varmaan voisi sanoa. Opintojen alussa en kuitenkaan vielä tiennyt mikä kiinnostaisi eniten ja missä voisin olla hyvä.

Mille aloille koulutuksesi antaa valmiudet?

Materiaalitekniikan opiskelu Oulun Yliopistossa antaa hyvät valmiudet erityisesti terästeollisuuteen, mutta mahdollistaa työskentelyn myös muilla aloilla. Akateeminen ura on myös mahdollinen. Mahdollisia työtehtäviä voi esimerkiksi olla asiantuntija-, myynti- tai johtotehtävät.

Mauri Kostiainen

Miten tulit valinneeksi juuri tämän alan?
Tarinat teekkarikulttuurista ja Otaniemestä opiskelijayhteisönä olivat varmaan suurin syy DI opinnoille. Sitten piti enää päättää mihin linjalle hakee! Silloin tarjolla olleista vaihtoehdoista Kemian, bio ja materiaalitekniikka (nykyisin Kemian tekniikka) Aaltoyliopistossa vaikutti mielenkiintoisimmalta. Eri suuntautumisvaihtoehtoja oli paljon, kuten koulutusohjelman nimestä voi päätellä. Lopullinen valinta eli kestävä metallien kierrätys ja prosessointi, valikoitui voittajaksi hyvien tulevaisuuden työllistymisnäkymien ja alan jatkuvan kehittymisen myötä.

Mitä erityistaitoja olet oppinut?
Tärkeitä taitoja mitä olen opinnoissa ja niiden ohella oppinut ja joissa olen kehittynyt ovat ainakin ryhmätyötaidot, kielitaito, erilaisten projektien organisointi ja ongelmaratkaisukyky. Näiden lisäksi tietenkin perinteisempiä insinööritaitoja ja saanut käsitystä mm. mikä ohjaa yritysten toimintaa ja päätöksentekoa. Kaikkenlaista siis mitä tulee tarvitsemaan niin ammatissa kuin vapaaajalla.

Mille alalle suuntaat opiskelujen jälkeen?
Tarkoitus olisi tehdä opiskeluihin liittyviä töitä. Tällä hetkellä eniten kiinnostaa työskentely konsulttiyrityksessä metallien tuotanto ja kierrätysprosessien parissa tai kyseisten prosessien kehittäminen jossain alan yrityksistä Suomessa tai ulkomailla.

Oletko ollut tyytyväinen saamiisi oppeihin? Onko jotain mitä olisit toivonut lisää? Tai onko johonkin keskitytty liikaa?
Olen ollut tyytyväinen. Käymäni koulutusohjelman kandivaihe on melko laaja, mikä näin jälkeenpäin ajateltuna on ihan hyvä. Toisen alan vanha tapa tehdä asioita saattaa ratkaista jonkun toisen alan ongelman, eikä tätä ratkaisua löytyisi jos ei tietäisi perusteita useammasta asiasta. Lisäksi vapaavalintaisilla kursseilla on voinut syventää osaamistaan itseään kiinnostavissa aiheissa.

Opiskeletko unelmaammattiisi?
Voiko tätä tietää ennen valmistumista? Tällä hetkellä tuntuu kyllä siltä, että esimerkiksi kehitysinsinöörin tehtävät voisi hyvinkin olla se unelmaammatti. Onneksi tällä koulutuksella on mahdollisuuksia moneen, joten vaihtoehtojakin löytyy jos ei sitten jostain syystä nappaakaan!

Mille aloille koulutuksesi antaa valmiudet?
Aika laajasti, itse olen tähdännyt pääasiassa metallien tuotantoketjuun, mutta myös muiden materiaalien tuotantoon ja kierrätykseen olen saanut hyvät valmiudet. Myös tieteellisen tutkimuksen tekemiseen saa hyvät valmiudet DI koulutuksella.

Mikko Hannila

Miten tulit valinneeksi juuri tämän alan?

Terästeollisuudella on vahvat perinteet kotikaupungissani ja kesätyömahdollisuuksia on ollut opiskeluaikana tarjolla runsaasti. Lopulta päädyin tekemään myös diplomityöni samaan yritykseen.

Mitä erityistaitoja olet oppinut?

Ensimmäiset kesätyöt tuotannon parissa tarjosivat näkymän suoraan prosessitasolle ja antoivat edellytykset myöhempiin tehtäviini tuotannonsuunnittelussa, jolloin kokonaiskuva terästuotannosta ja sen eri toiminnoista tarkentui entisestään. Diplomityötä tehdessäni pääsin tutustumaan lisäksi vielä prosessien kehittämiseen.

Mille alalle suuntaat opiskelujen jälkeen?

En ole sulkenut mitään vaihtoehtoja pois, mutta olen viihtynyt hyvin prosessiteollisuuden parissa ja koen sen vakaana työllistäjänä, sekä pitkistä perinteistään huolimatta myös kehittyvänä tulevaisuuden alana.

Oletko ollut tyytyväinen saamiisi oppeihin? Onko jotain mitä olisit toivonut lisää? Tai onko johonkin keskitytty liikaa?

Yliopisto-opiskelu ja työharjoittelut ovat tukeneet melko hyvin toisiaan. Pelkät opinnot itsessään eivät olisi tarjonneet tarpeeksi työelämävalmiuksia, mutta ovat huomaamattakin luoneet perustan uuden oppimiselle työympäristössä.

Opiskeletko unelma-ammattiisi?

En luultavasti ainakaan lapsuuden unelma-ammattiini, mutta aikuisen realismilla tarkastellen ainakin erittäin hyvään ammattiin.

Mille aloille koulutuksesi antaa valmiudet?

Tuotantotalouden koulutuksella mahdollisuudet työllistyä eri toimialoille ja eri yritystoimintoihin ovat erittäin laajat, paljon riippuukin omasta kiinnostuksesta.

Mikko Kiviluoma

Mitä osaamista työssäsi tarvitsee?

Osaamista korroosiosta, hitsauksesta, kunnossapidosta ja ihmisistä. Tärkein taito on kuunnella, etsiä ja koostaa tietoa järkeviksi kokonaisuuksiksi.

Miksi valitsit juuri tämän alan?

Alaa valittaessa kiehtoi työskentely ongelmanratkaisujen kanssa, koska korroosio ja materiaalien kuluminen ei katoa maailmasta mihinkään. Päädyin diplomi-insinööriksi, koska tekniikka on konkreettista ja oman työnsä jäljet ovat nähtävissä.

Mitä erityistaitoja olet oppinut työssäsi?

Luomaan tarkastussuunnitelmia joiden perusteella voidaan arvioida kauanko joku laite kestää käyttöä. Materiaalien testausmenetelmiä.

Kykyä täyttää puuttuvat tiedot hyvillä arvauksilla, jos vaikka Turun palosta selvinneistä piirustuksista ei saa selvää.

Mikä on alalla parasta?

Jokainen tapaus on vähän erilainen, ei ole olemassa standardeja olosuhteita ja käyttöä. Erilaisiin laitteisiin on mahtava päästä huoltoseisokeissa sisälle ja tutkimaan todellisuutta papereiden sijaan.

Mikä on alalla vaikeita? Tai onko jotain mistä et pidä?

Muutosvastarinta, koska useasti ollaan valmiita jatkamaan vanhalla ja kalliilla ratkaisulla, koska tiedetään miten se käyttäytyy.

Missä vaiheessa uraasi olet?

Alkuvaiheessa, valmistuin 2014 Otaniemestä.

Mitkä ovat etenemismahdollisuudet?

Laajat, kunnossapidon puolella on tilausta ja mahdollisuuksia metallien käyttäytymisen ymmärtämisessä.

Onko tämä ollut unelma-ammattisi?

Ei, mutta eipä taidot ole riittänyt ammattilaisuuteen urheilussa.

Noora Hytönen

Materiaalitekniikan koulutusohjelma, TAU, 6. vsk

Kerro lyhyesti itsestäsi ja taustastasi yliopisto-opintoihin saakka.

Olen kotoisin Laihialta ja kävin lukion siellä. Lukion jälkeen tulin opiskelemaan Hervantaan. Nyt opinnot ovat loppuvaiheessa ja aloitan diplomityötä VTT:llä metallurgiaan liittyvästä aiheesta.

Mikä sai sinut yliopisto-opinnoissa innostumaan materiaalitekniikasta yleensä (ja metallimateriaaleista erityisesti)?

Materiaalitekniikka oli monien sattumien summa; etukäteen minulla ei ollut siitä mitään tietoa. Opettajien kautta sain lukiossa hyvää ohjausta; he opastivat taitoihin, joita tarvitaan mm. lääkärin ja diplomi-insinöörin ammateissa. Suuntautuminen metallimateriaaleihin ei ollut mikään itsestään selvyys, esim. kandidaattiopinnoissa materiaalikemia oli päällimmäisenä . Ollessani Ruotsissa kesätöissä GKN Aerospace:lla (entinen Volvo Aero) olin tekemisissä eksoottisten metallien kuten titaaniseosten ja superseosten parissa ja niiden myötä kiinnostuin metalleista.

Mitä odotat/odotit opinnoiltasi?

Kun ei ollut mitään tietoa alasta, ei ollut myöskään odotuksia. Uuden oppiminen, itsensä kehittäminen ja haasteisiin vastaaminen olivat keskeisiä tavoitteita.

Mitä tunnet saaneesi opinnoiltasi? Ovatko odotuksesi täyttyneet?

Odotukset ovat täyttyneet hyvin ja osin jopa ylittyneet. Mitä enemmän olen alaa opiskellut, sen kiehtovammaksi se käy.

Mikä opinnoissasi on ollut parasta ja mikä huonointa?

Parasta ovat olleet valinnan vapaus ja monipuolisuus. Kandidaattivaihe ei määritä liiaksi myöhempää tekemistä. Olen saanut metallien lisäksi ymmärrystä myös muista materiaaliryhmistä. Ulkomaisten opintojen hyväksi lukeminen on sujunut mallikkaasti ja suosittelen vaihto-opiskelua jokaiselle. Opiskeluyhteisö ja opiskelijakaverit ovat myös olleet tärkeitä. Huonointa on ollut pelkkä opintopisteiden tavoittelu ilman suorituksen tasovaatimuksia.

Millaiseksi arvioit oman osaamisesi opiskelemallasi alalla?

Omasta mielestäni kehittymiseni on ollut suurta. Looginen ajattelukyky ja itsevarmuus ovat kasvaneet. Olen saanut valmiuksia uuden oppimiseen ja oppinut itse vastaamaan tekemisistäni. Oppimieni asioiden soveltaminen antaa uusia näkökulmia työelämässä.

Oletko edelleen innostunut alasta?

Olen hyvin innostunut. Tuntuu siltä, että mitä enemmän tiedän, sitä enemmän innostun.

Millaisiin työtehtäviin odotat/toivot sijoittuvasi?

Jatko-opinnot eivät pelota; ennemminkin ne ovat uusi mahdollisuus ja haaste. Jos siirryn suoraan työelämään, toivon sijoittuvani lentokoneteollisuuteen ja sen tuotekehitystehtäviin.

Jos sinulla on alaa opiskelleita ja jo valmistuneita kavereita, tiedätkö, millaisiin työtehtäviin he ovat päätyneet?

Useampi opiskelijakavereistani on jo töissä; heitä on tuotekehitystehtävissä, hankintainsinööreinä ja jopa muottisuunnittelijoina.

Mitä haluaisit sanoa opiskelualaansa ja ammatinvalintaansa harkitseville nuorille? Mikä valinnassa on tärkeää?

Älä tee sitä, mitä kaverit tekevät, vaan sitä, mitä itse haluat. Rohkeus ja uskallus ovat tärkeitä; ei tarvitse olla helppoa, mutta kivaa pitää olla. Avoimuus eri vaihtoehdoille on tärkeää. Jos matematiikka, fysiikka ja kemia sujuvat, kannattaa lähteä alalle.

Omar Velazquez

Why did you choose Finland?

In principle I came to Finland to study, I was more interested on studying my masters degree abroad on the topic I wanted, rather than a specific country. So, you can say that it was a matter of luck, because the masters degree i picked it was here (partially, because I also went to Poland and Hungary). But, i did choose to stay here finishing. Mainly because I got used to living here; life is so calm, everything works, there is a great balance between work and personal life. Even though I am working as a researcher (doctoral candidate) and my schedule is flexible (sometimes too much) all of my international friends share the same ideas than I, that is why they are here. These things, which can be just minimum they make a huge difference; where I come from (Mexico) we do not have these minor things. Cities are super large, messy, people everywhere, and very seldom things work, for example, public transportation. Here is so flawless, the bus arrives on time, and right where it is supposed to. 

What has been the most surprising thing in your studies? Or nicest?

Classrooms are super silent, most of the Finnish students never ask questions during lecture, or even just chit-chat. Which is something I am very familiar with, so for me to keep it quite the first six months after arriving to Finland was quite challenging, now I got used to. The nicest, well it is the fact that (at least so far) whenever I forget something behind in lecture room I always come back and there it is, nothing has ever been stolen from me here. This goes either in school and at the city; again, the level of safety is super nice. 

Are you happy with the level of teaching?

Not in particular, I think there can be a lot of improvement regarding teaching. I think the teachers are very stiff, lectures are super standarized. I generally have this feeling of being lost, since the topic teaching is very punctual, so i dont get the feeling of learning how to think, but learning ”difficult stuff” just for the matter of learning. That, in particular does not make me very happy, i bet the teachers here can challenge more the students. As well, I think universities overprotect students by ”cutting down” stress. In my opinion, university should prepare you for real life challenges, and in fact, life has a lot of stress so why to cut it out? stress (in decent) levels will develop people with more capabilities. Then again, i am completely out of the vision of the country, or how basic education works. Regardless of my opinion, the teaching system of Finland is known world-wide, for sure Finland is doing something right. This might be another cultural shock. 

Do you already know where are you going to work after your studies in Finland?

Well, i am doing my doctoral studies. Classifies as work, right? I am currently in Aalto University. 

And why there?

After my graduation, 2 years ago, i was not ready to go back to Mexico. Mainly because finally i started to have a life here, friends (local friends which is amazing). So decided to stay a little while more, I applied to different positions here and there, until I got a doctoral position at Aalto University (i am quite happy about it). The academia is quite fulfilling for me, I have been learning so many things from so many areas, knowledge, engineering, business, writing papers, reading papers, communication, teaching. Those soft skills that are vital for life and none can teach happen to be super useful in a daily basis. 

What are the challenges in studying in a foreign country?

Well, this is quite straight forward. It is tough to understand someone who is not a single fraction from the same place as you, dont share the language, way of thinking, anything. It is tough to become concous that you are the one who has to adapt to the environment, as well to understand that there is much more effort to do daily, just because its not where you come from. Its quite challenging to go to the market for the first time and dont know what is what, where is all the things, and specially not having all the basic things that you had back ”home”. Sometimes, its horrible to know that the basic products from ”home” are incredibly expensive. As well, saying ”good bye” Finland is a great country for erasmus, parties are great, student life is uncomparable, but living long term can be tough (you know, the weather); so people come and go every semester; and, saying good bye can become tricky. 

Are there any language barriers?

This is an easy one. Yes, Finnish language is tough, not impossible. It is not only about Finnish language, but anywhere ive been there has been some language barrieres. Now i am at a point where i keep on learning local language just because it is awful to feel like an outcast even ive been here for 5 years now. 

Salli Aikio

Miten tulit valinneeksi juuri tämän alan?

Tavallaan vahingon kautta. Lukion jälkeen halusin farmaseutiksi, mutta en sinne päässyt joten otin vastaan opiskelupaikan Metropolian AMK:sta kemiantekiinkan alalta. Se alkoi kiinnostaa vielä enemmän, joten vuonna 2014 hain Aaltoyliopistoon. Toisena opiskeluvuotena materiaalitiede jotenkin sitten oli enemmän minun juttuni kuin puhdas kemia, ja erilaiset kurssit lisäsivät sitten kiinnostusta vielä metallurgiaa kohtaan. Lähinnä kestävä kehitys ja muuttuva maailma ovat vaikuttaneet alanvalintaan, sekä kyseisen alan merkitys tulevaisuudessa.

Mitä erityistaitoja olet oppinut?

Kaikennäköistä on tullut opittua. Täytyy sanoa, että varsinaisessa työssä kesäharkkarina on oppinut todella paljon asioita, joita voi mainita esimerkiksi ansioluettelossa, mm. tutkimusta, kehitystä ja analysointia. Erityistaidoksi voisin sanoa tähän vaikka SEMin (Scanning Electron Microscope) käyttö.

Mille alalle suuntaat opiskelujen jälkeen?

Tässä kevään aikana olen asiaa pohtinut ja todennut, että oikeastaan olen avoin kaikille uusille mahdollisuuksille. Eli vaikka olisinkin opiskellut jotakin tiettyä tässä viimeisen kuluneen vuoden aikana, ei se tarkoita, että juuri nimenomaan sitä tiettyä tahdon tehdä valmistumisen jälkeen. Loppupeleissä materiaalitiede, metallurgia ja kiertotalous ovat sitten kuitenkin enemmän minun heiniäni.

Oletko ollut tyytyväinen saamiisi oppeihin? Onko jotain mitä olisit toivonut lisää? Tai onko johonkin keskitytty liikaa?

Olisin halunnut jo ensimmäisinä opiskeluvuosina tietää enemmän materiaalitieteestä, mutta toisaalta en silloin vielä tiennyt mihin haluan enemmän syventyä. Varmasti kaikki kokevat jotkut pakolliset kurssit turhina, mutta mielestäni on ihan hyvä, että ne ”ei-kiinnostavat” -kurssit on käytävä.  Tällä tavoin tietää ainakin paremmin, mitä haluaa ja mitä ei halua jatkossa. Työelämässä olen ymmärtänyt asioita paremmin, joita en kandivaiheessa kursseilla tajunnut esim. teräksen lämpökäsittelyistä. Toisaalta opin asiat paremmin varsinaisissa käytännön hommissa.

Opiskeletko unelma-ammattiisi?

Ehdottomasti! Olen sitä mieltä, että ylipäätänsä diplomi-insinöörinä voi tehdä kaikenlaista maan ja taivaan välillä.

Mille aloille koulutuksesi antaa valmiudet?

Työtehtävät voivat olla monipuolisia mm. erilaisissa asiantuntija-, tutkimus- ja johtotehtävissä sekä myös myynnin ja markkinoinnin parissa.

Sanni Palomäki

Mikä sai sinut yliopisto-opinnoissa innostumaan materiaalitekniikasta yleensä (ja metallimateriaaleista erityisesti)

Olin lukiossa kiinnostunut matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta, joten tiesin, että haluan opiskella jotain niihin liittyvää. Lukion jälkeen suunnitelmana oli lähteä opiskelemaan farmasiaa, mutta välivuosi au pairina sai mieleni muuttumaan. Isäni on tuotantotalouden diplomi-insinööri, joten teknillinen ala oli siltä osin tuttu. Tiesin, että haluan lähteä opiskelemaan Tampereelle ja lopulta tein päätöksen ympäristö- ja energiatekniikan sekä materiaalitekniikan välillä. Aluksi meinasin kääntyä ympäristö- ja energiatekniikan puolelle, sillä en ollut aivan varma, että mitä materiaalitekniikka edes oikeasti käytännössä on. Lopulta kuitenkin ymmärsin, että materiaalitekniikka on todella laaja ala, joka mahdollistaa monien erilaisten aiheiden lukemisen (metallit, polymeerit, biomateriaalit sekä lukuisia erilaisia sivuaineita). Vaikka lukion jälkeen en varmasti tiennyt, mitä haluaisin valmistuttuani tehdä uskoin, että materiaalitekniikka tarjoaisi varmasti mielenkiintoista opiskeltavaa.

Lukion jälkeen pidin todella paljon kemiasta (yksi syistä minkä takia päädyin materiaalitekniikkaan) ja ajatuksenani oli lähteä opiskelemaan polymeerejä kemian sivuaineen kanssa. Ensimmäisen vuoteni aikana aloin kuitenkin tajuta, ettei se kemia ehkä olekaan se oma ykkösjuttu. Pääsin myös ensimmäisenä kesänä Boliden Harjavallan sulatolle kesätöihin sekä heidän Platinum-harjoitusohjelmaansa, joten käytännön oppiminen metallurgiasta innosti myös teorian oppimiseen.

Mitä odotat/odotit opinnoiltasi?

Itselläni ei ollut kovinkaan suuria odotuksia opintojen suhteen, mutta tiesin, että opiskelu yliopistossa vaatii kovaa työtä. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt, että kurssit olivat mielenkiintoisia eivätkä niin hankalia kuin aluksi pelkäsin. Tällä hetkellä odotan maisterivaiheen opintojani, sillä olen itse päässyt valitsemaan itselleni mielenkiintoisia kursseja.

Mitä tunnet saaneesi opinnoiltasi? Ovatko odotuksesi täyttyneet?

Tunnen saaneeni hyvän peruspohjan materiaalitekniikasta. Ne vähäiset odotukset, joita minulla oli, ovat kyllä täyttyneet.

Mikä opinnoissasi on ollut parasta ja mikä huonointa?

Parasta opinnoissa on ollut tutkinnon laajuus. Vaikka pääaineenani on metallimateriaalit, niin minulla on silti perusymmärrys polymeereistä. Vapaa sivuaineen valinta niin kandi- kuin maisterivaiheeseenkin on tarjonnut hyvän mahdollisuuden juuri omanlaisen tutkinnon luomiseen. Lisäksi materiaalitekniikan opetus tapahtuu yleensä suhteellisen pienissä ryhmissä, joten luennon tai harjoitusten aikana on helppoa saada kysytyksi itselle epäselvät asiat. Huonointa oli se, että ensimmäisenä vuonna meillä ei ollut yhtään materiaaliopin kurssia, mutta onneksi nykyään ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsevät heti ensimmäisenä vuonnaan opiskelemaan materiaalitekniikkaa. Hyvää opinnoissa on ollut myös se, että kursseja parannetaan koko ajan. Materiaali-insinöörikilta järjestää esimerkiksi opintoavautumiskahveja kiltahuoneella, jolloin on mahdollista keskustella opinnoista opintosuunnittelijan ja kurssien vastuuhenkilöiden kanssa.

Millaiseksi arvioit oman osaamisesi opiskelemallasi alalla?

Arvioisin osaamiseni hyväksi. Tämä tutkinto antaa hyvät valmiudet materiaalitekniikkaan. Nyt maisterivaiheen kurssien avulla tulen saamaan vielä syvemmän ymmärryksen metallimateriaaleista.

Mikä sai sinut kiinnostumaan opinnoista ulkomailla? Missä maassa/yliopistossa olet nyt?

Olen tällä hetkellä vaihdossa Iso-Britanniassa Glasgow:n yliopistossa. Itselleni on alusta lähtien ollut selvää, että lähden vaihtoon. Vaikka valmistumiseni myöhästyy puolella vuodella tämän takia, niin uskon silti, että tämä kokemus kannatti.

Miksi juuri se maa/yliopisto, jossa olet nyt vaihdossa?

Olen asunut vuoden Lontoossa, joten tiesin, että haluan takaisin Iso-Britanniaan. Materiaalitekniikalla oli muutamia vaihtokohteita sinne ja Glasgow vain vaikutti parhaimmalta. Lisäksi olen aina halunnut matkustaa Skotlantiin!

Mitä aiheita opiskelet ulkomailla?

Opiskelen vaihdossa Mechanical engineering -ohjelman alla. En ikävä kyllä pystynyt ottamaan haluamaani komposiittikurssia, joten kurssini täällä ovat Heat transfer, English for Academic Purposes, Foundation of Finance ja Introduction to marketing. Kurssini ovat lähinnä siis yleissivistäviä.

Miten ajattelet hyötyväsi ulkomailla opiskelusta? Pidätkö tähän asti kokemaasi hyvänä?

Olen viihtynyt hyvin vaihdossa! Uskon, että ulkomailla opiskelusta saa paljon irti. Englannin kielen parantumisen lisäksi olen tutustunut moniin erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin. On ollut myös mielenkiintoista opiskella eri yliopistossa ja huomata eroja Suomeen verrattuna.

Oletko edelleen innostunut alasta?

Olen! Viimeistelin pari viikkoa sitten maisterivaiheen opintosuunnitelmani ja sitä tehdessä heräsi into päästä opiskelemaan itse valittuja ja erittäin mielenkiintoiselta vaikuttavia kursseja.

Millaisiin työtehtäviin odotat/toivot sijoittuvasi?

Luen metallimateriaaleja, kandivaiheeni sivuaineeni oli tuotannon- ja tuotekehityksen sivuaine ja nyt maisterivaiheessa sivuaineeni on elinkaarenhallinta, joten toivoisin valmistuttuani työni pyörivän kyseisten aihepiirien ympärillä.

Jos sinulla on alaa opiskelleita ja jo valmistuneita kavereita, tiedätkö, millaisiin työtehtäviin he ovat päätyneet?

Tarkkoja työtehtäviä en tiedä, mutta ihmisiä on valmistunut todella moniin ja erilaisiin tehtäviin. On tutkijaa, metallien 3D-printtauksen kanssa työskenteleviä, puunjalostuksen parissa työskentelevää, laivansuunnittelijaa…

Mitä haluaisit sanoa opiskelualaansa ja ammatinvalintaansa harkitseville nuorille? Mikä valinnassa on tärkeää?

Ei ole väliä vaikket vielä varmasti tiedä mitä haluat valmistuttuasi tehdä! Omat suunnitelmani ovat muuttuneet opiskelujen aikana moneen otteeseen. Materiaalitekniikka on siitä erinomainen, että samasta opintosuunnasta on mahdollista valmistua erilaisten ja omannäköisten tutkintojen kanssa. Ensimmäisenä vuonna ei ole vielä pakko tehdä viimeistä valintaa. Valinnassa on tärkeintä kuunnella itseään.

Sauli Rytkönen

Miten valitsin alan?

Kiinnostuin lukion aikana kemiasta ja materiaalitieteistä ja kuulin Aalto-yliopistosta mahdollisuudesta opiskella alaa kemiantekniikan korkeakoulussa. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen suuntauduin opiskelemaan materiaalitieteitä ja -tekniikkaa, ja suuntauduin erityisesti metallien valmistamiseen ja kierrätykseen. Opiskelujen ohella olen myös hieman syventynyt kaivosalan-opintoihin.

Mitä erityistaitoja olet oppinut?

Olen opiskelujen ja etenkin kiltatoiminnan kautta oppinut hyödyntämään omia vahvuuksiani luomalla paljon uusia kontakteja alan yrityksiin ja opiskelijoihin. On hienoa huomata kuinka samanhenkistä porukkaa kaikki ovat ja kuinka pieni kynnys opiskelijoiden ja alan yritysten välillä on.

Mille alalle suuntaudut opiskelujen jälkeen?

Maisterivaiheessa suuntaudun Sustainable Metal Processing- pääaineeseen ja sitä kautta aion suuntautua rikastusalalle töihin. Tulevaisuus näyttää tien.

Oletko tyytyväinen saamiisi oppeihin? Mitä lisää? Mitä vähemmän?

Pääpuolin opinnot ovat tuntuneet laadukkaille, mutta välillä tuntuu, että kandivaiheen opinnoissa keskitytään liian vähän juuri metallien valmistamiseen ja kierrätykseen. Olen monilta muiltakin killan jäseniltä kuullut, että kandiopinnot eivät oikeastaan valmista maisterivaiheen opintoihin vaan silloin alkaa vasta kunnon opiskelu. Se mitä toivoisin olisi, että kandivaiheessa voisi jo keskittyä siihen mikä oikeasti kiinnostaa, eli metallien prosessointi ja kierrättäminen.

Opiskeletko unelma-ammattia?

3 vuoden opintojen ja aktiivisen kiltatoiminnan myötä kiinnostukseni on kasvanut jatkuvasti alaa kohtaan ja olen erittäin tyytyväinen siihen mihin olen suuntautumassa.

Mille aloille koulutuksesi antaa valmiudet?

Koen itse, että koulutukseni valmentaa minut toimimaan todella monessa alan työtehtävissä  ja että opin kokoajan lisää.

Shahroz Ahmed

International M.Sc student in materials engineering. Almost completed his degree

Describe shortly yourself and your background before coming to Finland. Did you have a bachelor degree in your home country before coming here?

I am from Pakistan in my origin. I had my bachelor degree there before coming here. I studied first metallurgical engineering, but changed later to materials.

What made you to select Finland and Tampere University for your studies?

Why not Finland? I decided to pursue M.Sc degree on materials or something else. I also got admission in Germany, but I had a friend who was studying here and recommended studying here. Ranking of Tampere University of Technology was rather good in materials science. I had no knowledge on Finland before coming here. Only thing I do not like here is the darkness during wintertime; I do not mind the cold.

What made you in your studies to get interested in materials science (and if so, especially in metals)?

Materials were among the four subjects I thought for my studies and they started to interest me more than the others. I am now working on hardfacing of metals and I have only one more month to complete my thesis work. I have been able to do what I want: characterize materials, give and share ideas and receive ideas from others.

What you are/were expecting from your studies?

I hoped that I can improve my skills especially on metallic materials. I admit that I was also interested in making money in later life by capitalizing on my skills.

What do you think your studies have given to you? Have your expectations been fulfilled?

I have obtained personal professional development in science and technology; before my studies I was a little bit low in confidence, studying here has definitely improved that ability in myself. I hope that I can get an opportunity to do a PhD in the related field.

What has been the best and what the worst in your studies?

Thesis work has been the best part of my studies. I appreciate interaction with tutors and knowledge on Finland. In the thesis work I could develop my own ideas.

Worst thing was to get used to the Finnish way of studying, it is so different from that in Pakistan. My teachers Mikko Hokka and Jenni Lassila were really nice and helped me in that.

How good know-how you think you have got on the area you have studied?

I think I have now quite good knowledge on the subject I was studying. I was motivated to study, e.g., the influence of cooling rate. I pushed myself into the studies, because I was interested in getting more knowledge.

Are you still interested in/excited on the area you have studied?

Yes I am; I will go for PhD, if possible.

What kind of work you hope you will get in the future? Would you like to stay in Finland for your working career?

I would like to be a professor; either here in Finland, but if that is not possible, I will go back.

Do you know somebody who has graduated and is now working in the area you have studied and wish to be located? What kinds of working tasks they are doing?.

No. I have some fellows who are making their PhD. I have no contacts in the industrial field.

What would you like to say to the youngsters considering the selection of their study area and life career? What is important in the selection?

Go for your interests, even if it may take time. Do not allow the financial things to lead your decisions. One year is nothing as compared to the whole life. Make short term plans which lead towards your final goal. Remember to challenge and push yourself.

Veikko Kujala

3. vuosikurssin opiskelija TAU materiaalitekniikan koulutusohjelmassa

Kerro lyhyesti itsestäsi ja taustastasi yliopisto-opintoihin saakka.

Olen maatilan poika ja kotoisin Salosta. Lukion kävin Halikossa. Olin jo lukioaikana kiinnostunut tekniikasta; erityisesti kemia tuntui omalta. Halusin päästä kauemmas kotoa opiskelemaan ja hain Tampereelle.

Mikä sai sinut yliopisto-opinnoissa innostumaan materiaalitekniikasta yleensä (ja metallimateriaaleista erityisesti)?

Materiaalitekniikka alkoi kiinnostaa siksi, että alalla tarvitaan kemian osaamista. Metallit valikoituivat opintojen painopistealueeksi poislukemisperiaatteella siksi, että niitä koskevat säännöt olivat selkeitä ja täsmällisiä. Kiinnostus konetekniikkaan ja moottoreihin johdatteli myös metallien suuntaan.

Mitä odotat/odotit opinnoiltasi?

Alussa ei ollut kovin paljon odotuksia ja kesti varsin kauan ymmärtää, mitä olin oikeasti opiskelemassa. Odotin lähinnä saavani ymmärrystä siitä miten maailma ja sen ilmiöt toimivat. Opinnoissa on nyt kolmas vuosi takana ja odotan pääseväni jatkossa syvemmälle valitsemaani alaan.

Mitä tunnet saaneesi opinnoiltasi? Ovatko odotuksesi täyttyneet?

Toistaiseksi ei vielä voi sanoa kovin paljon, mutta jatkossa näyttää selkeämmältä. Syvemmälle omaan alaan pitäisi päästä.

Mikä opinnoissasi on ollut parasta ja mikä huonointa?

Vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa. Parasta on ollut yleinen ilmapiiri yliopistolla. Heikointa on ollut opintojen aikataulutus ja kurssien kytkeytyminen toisiinsa.

Millaiseksi arvioit oman osaamisesi opiskelemallasi alalla?

Vaikea ottaa kantaa tässä vaiheessa. Käsitys omasta alasta ja tulevaisuudesta on alkanut hahmottua; näyttää monipuoliselta ja mielenkiintoiselta.

Oletko edelleen innostunut alasta?

Olen innostunut ja odotan tulevaa.

Millaisiin työtehtäviin odotat/toivot sijoittuvasi?

Suunnittelutehtävät ja materiaaliasiantuntijan tehtävät kiinnostavat.

Jos sinulla on alaa opiskelleita ja jo valmistuneita kavereita, tiedätkö, millaisiin työtehtäviin he ovat päätyneet?

Opiskelukavereitani on töissä ainakin EOS Finland Oy:ssä. Joitakin muitakin jo valmistuneita opiskelukavereita on, mutta heidän sijoittumisestaan ei ole tietoa.

Mitä haluaisit sanoa opiskelualaansa ja ammatinvalintaansa harkitseville nuorille? Mikä valinnassa on tärkeää?

Tärkeää on selvittää, mitä on oikeasti opiskelemassa eri koulutusohjelmissa. Oma kiinnostus ja halu opiskella juuri sitä alaa ovat keskeisiä. Hyvä työllistyminen tai muu sen kaltainen ei ole niin tärkeää. Raha voi olla jonkinlainen motivaattori. Tärkeää on itsensä haastaminen.

Wiljami Rajala

3. vuoden materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelija, TAU

Kerro lyhyesti itsestäsi ja taustastasi yliopisto-opintoihin saakka.

Olen syntyperäinen tamperelainen ja viettänyt täällä koko tähänastisen elämäni. Olen aina ollut kiinnostunut grafiikasta ja taidepainotteinen lukio oli tavoitteenani.

Mikä sai sinut yliopisto-opinnoissa innostumaan materiaalitekniikasta yleensä (ja metallimateriaaleista erityisesti)?

Materiaalitekniikan koulutusohjelmaan hain vähän sattumalta. Grafiikkakiinnostukseni johdosta kolmiulotteiset kappaleet, niiden pinnan muodot ja rakenteet kiehtoivat. Asioiden toimintojen ja niiden toimintaperiaatteiden selvittäminen on aina ollut minulle tärkeää. Olen syytä tiedostamatta ollut aina kiinnostunut metalleista.

Mitä odotat/odotit opinnoiltasi?

Aloittaessa minulla ei ollut mitään odotuksia. Opinto-ohjaajat eivät oikein osanneet neuvoa; varsinkaan materiaalitekniikasta heillä ei ollut mitään tietoa. Opintojeni ensimmäisenä vuonna opinnoilla ei ollut mitään yhteyttä materiaaleihin ja materiaalitekniikkaan ja uskon ainakin osan koulutusohjelmaa vaihtaneista opiskelijoista päätyneen vaihtamiseen tästä syystä. Kandivaiheen jälkeisissä diplomi-insinööriopinnoissa oppikurssit avautuivat paljon paremmin.

Mitä tunnet saaneesi opinnoiltasi? Ovatko odotuksesi täyttyneet?

Oman alan kurssit ovat olleet kiinnostavia ja yleisesti kurssit ovat menneet hyvään suuntaan.

Mikä opinnoissasi on ollut parasta ja mikä huonointa?

Parasta ovat olleet oman alani DI-vaiheen kurssit; myös materiaalitekniikan peruskurssit olivat hyviä. Muut peruskurssit eivät olleet välttämättä yhtä hyviä. Teekkarius on ollut ehdottoman hyvä asia opintojeni aikana.

Millaiseksi arvioit oman osaamisesi opiskelemallasi alalla?

Olen havainnut, että mitä enemmän jotain alaa opiskelee, sen vähemmän siitä huomaa tietävänsä. Tämä herättää kysymyksiä ja uteliaisuus sekä kiinnostus alaa kohtaan pysyvät yllä. On silti tukeuduttava myös toisten osaamiseen ja mielestäni opinnoissa ei tehdä tarpeeksi töitä ryhmissä. Opiskelijaelämä opettaa kyllä sosiaalisia taitoja.

Oletko edelleen innostunut alasta?

Olen nyt enemmän innostunut kuin opintojen alussa; oman alan kurssit ovat hyvin mielenkiintoisia.

Millaisiin työtehtäviin odotat/toivot sijoittuvasi?

Nyt olen menossa kesätöihin SSAB:lle eli oman alani töihin. Kesätyöt eivät aina vastaa alaa opiskelevan tarpeisiin. Jatkossa tuotesuunnittelu ja asiantuntijatehtävät kiinnostavat. Olen teekkaritoimintojen puitteissa saanut suunnitella ruostumattomasta teräksestä 3D-tulostetun kappaleen, jonka toteutti teollinen yhteistyökumppanimme.

Jos sinulla on alaa opiskelleita ja jo valmistuneita kavereita, tiedätkö, millaisiin työtehtäviin he ovat päätyneet?

Ainakin EOS Finlandilla on töissä opiskelukavereita määrittämässä 3D-tulostusparametreja eri metalliseoksille. Myös SSAB:llä on pinnoituspuolella töissä kavereitani.

Mitä haluaisit sanoa opiskelualaansa ja ammatinvalintaansa harkitseville nuorille? Mikä valinnassa on tärkeää?

Kannattaa valita se ala, mikä kiinnostaa. Rahan ansainta ei ole paras motivaattori, jos itse työtä inhoaa. Oman alan löytäminen on tärkeää; valinta kirkastuu yleensä yliopisto-opintojen toisen vuoden aikana.

Vieritä ylös