Tässä artikkelissa esitellään kouluttautumismahdollisuuksia niille toimialoille, jotka kuuluvat lehtemme julkaisseen Vuorimiesyhdistys ry:n toiminta-alueeseen. Alan arvoketju alkaa malmien ja mineraalivarojen etsinnästä ja jatkuu kaivostoiminnalla ja malmien rikasta-misella aina metallien valmistukseen ja jalostukseen tuotteiksi asti. Viimeksi mainittu kattaa laajasti materiaalitekniikan sekä kone- ja laitevalmistuksen kännyköistä voimalaitoksiin ja koruista laivoihin. Myös materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö ovat vahvasti mukana toiminnassa.

Arvoketjun eri osaamisalueet ovat geologia, kaivostoiminta ja maanalainen rakentaminen, malmien ja mineraalien rikastus ja prosessointi hyötymateriaaleiksi, tuotevalmistuksen teknologiat (erityisesti metallituotteet), materiaalitekniikka ja materiaalien kierrätys. Osaamista tar-vitaan koulutuksen kaikilla tasoilla ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoon saakka sulkematta pois myöskään aikuis- ja jatkokoulutusta alalle.

Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja sekä erikoisammattitutkintoja. Ammattikorkeakoulutasolla tutkintoina ovat ammattikorkeakoulu- ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Yliopistotasolla voi suorittaa kan-didaatti-, maisteri- ja tohtoritutkintoja. Tutkintonimikkeeseen liitetään yleensä se oppiala, jolla tutkinto on suoritettu.

Osaamistarve ja kouluttautumismahdollisuudet eri arvoketjun aloilla

Geologia

Geologia tällä toimialalla tarkoittaa hyödyntämiskelpoisten mineraalivarojen etsimistä ja niiden sijainnin sekä laajuuden kartoittamista. Alalla työskennellessäsi tarvitset tietoja maapallon ja Suomen kallioperän muodostumishistoriasta ja ominaisuuksista sekä luonnollisesti mineraaliesiintymien etsintä- ja kartoitusmenetelmistä. Työ on luonnonläheistä ja voi sisältää sekä kenttä- että laboratoriotyötä.

Ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutasolla ei geologia esiinny tutkintonimikkeissä. Yliopistotasolla geologiaa voi opiskel-la Aalto-yliopistossa, Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa ja Åbo Akademissa.

Kaivostoiminta ja maanalainen rakentaminen

Kaivostoiminnassa otetaan geologisten tutkimusten esille tuomat kallioperän mineraalivarat hyötykäyttöön. Maanalaisessa rakentamisessa kallioperään rakennetaan väyliä, tunneleita ja tiloja mm. liikenteen, vesihuollon ja varastoinnin tarpeisiin. Kallioperän ominaisuuksien tun-temisen lisäksi alalla tarvitaan louhintatekniikoihin, logistiikkaan sekä tulevaisuudessa yhä enemmän älykkäisiin koneisiin ja automaatioon liittyvää osaamista. Kone-, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä myös tietotekniikan opinnot ovat alalla hyödyllisiä.

Kaivostekniikan ammatillisen peruskoulutustutkinnon tarjoajia ovat ammattiopisto Lappia Torniossa, Oulun seudun ammattiopisto Taivalkoskella ja Lapin koulutuskeskus REDU Sodankylässä. Kaivosalan ammattitutkinnolla ja erikoisammattitutkinnolla ei järjestäjiä tällä hetkellä ole.

Kaivosinsinöörin ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa muuntokoulutuksena Lapin ammattikorkeakoulussa Kemissä. Kajaanin ammattikorkeakoulun konetekniikan insinööri(AMK) tutkinto-ohjelmassa voi opinnot painottaa kaivostekniikkaan. Lapin ammattikorkea-koulussa Rovaniemellä suoritettavassa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööri(AMK) tutkinnossa voi painottua kaivosrakentamiseen.

Yliopistotasolla Oulun yliopistossa voi opiskella kaivos- ja rikastustekniikkaa mm. Oulu Mining School-yksikön puitteissa. Aalto-yliopistossa kaivostekniikkaa voi opiskella kansainvälisen EMMEP (European Mining, Minerals and Environmental Program) -ohjelman kaksivuotisessa englanninkielisessä European Mining Course –maisteriohjelmassa. Aalto-yliopistossa on myös englanninkielinen kaksi-vuotinen georakentamisen maisteriohjelma.

Mineraalien rikastus ja prosessointi hyötymateriaaleiksi

Rikastusprosesseissa louhitusta malmista erotellaan mineraalipitoisimmat osat jatkojalostukseen, jossa mineraalit prosessoidaan hyöty-materiaaleiksi. Metallien valmistuksen tapauksessa käytettävät prosessimetallurgiset menetelmät jaetaan kahteen pääryhmään: hydro- ja pyrometallurgisiin prosesseihin. Tällä alueella toimiessasi tarvitset monipuolisesti kemian, lämpötekniikan, virtausopin, erotusprosessien sekä prosessi- ja laiteteknologian tietoja ja osaamista.

Ammatillisessa koulutuksessa kaivosalan perustutkinnossa on mahdollisuus painottua myös rikastusteknologian alalle, jolloin tutkintoni-mikkeenä on rikastaja. Ammatillisen tason materiaali- ja prosessitekniikan tutkinto-ohjelmassa on mahdollisuus painottaa opintoja metal-lien jalostuksen alueelle, joka kattaa sekä metallien valmistusta että niiden prosessointia tuotteiksi.

Ammattikorkeakoulutasolla ei tätä aluetta tutkintonimikkeissä esiinny, mutta opinnot on mahdollista painottaa lähellä rikastus- ja metallien valmistusteknologiaa oleville alueille esim. kemian ja prosessitekniikan tutkinto-ohjelmassa ainakin Kokkolan Centria-ammattikorkeakoulussa. Myös ammattikorkeakoulujen tarjoama laboratorioanalyytikon tutkinto valmentaa alueen tehtäviin.

Yliopistotasolla rikastusteknologiaa voi opiskella Oulun yliopiston kaivos- ja rikastustekniikan maisteriohjelmassa ja jatko-opintoi-na geotieteiden sekä kaivos- ja rikastustekniikan tohtorintutkinto-ohjelmassa. Myös Oulun yliopiston geotieteiden tutkinto-ohjelmas-sa sekä geotieteiden maisteriohjelmassa on mahdollisuus painottaa opintoja rikastusteknologian suuntaan. Prosessimetallurgiaa voi opiskella Aalto-yliopistossa ja Oulun yliopistossa Oulun painottuessa enemmän pyrometallurgisiin prosesseihin ja terästeollisuuteen. Erotustekniikan yliopistotason opintoja on tarjolla Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa. Alan osaajia koulutetaan myös Åbo Akademissa kemian-ja prosessitekniikan alueella.

Tuotevalmistuksen teknologiat

Tuotevalmistuksen teknologioiden perhe on hyvin laaja. Se sisältää sekä erilaisten puolivalmisteiden (levyjen, putkien, profiilitankojen jne.) tuottamisen arvoketjun edellisten osien tuottamista metalleista että kone- ja laitekomponenttien ja varsinaisten koneiden ja laitteiden tuottamisen näistä puolivalmisteista. Metallituotteiden valmistuksessa tarvitset tietämystä mm. muokkaus-, muovaus-, koneistus-, liittä-mis- ja pintakäsittelytekniikoista. Näiden tekniikoiden osaava hyödyntäminen edellyttää myös materiaalitekniikan tietämystä.

Ammatillisen tason koulutuksessa tähän sektoriin liittyviä tutkintoja ovat mm. prosessiteollisuuden sekä kone-ja tuotantotekniikan alan tutkinnot, joita on tarjolla ammatillisen perustason tutkinnosta ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen tasolle saakka. Esimerkiksi prosessiteollisuuden perustutkinnossa on mahdollisuus painottua mm. metallien jalostuksen tai valimotekniikan alueille. Kone- ja tuotanto-tekniikan alueella on taas mahdollisuus painottua esim. koneistajan tai levyseppähitsaajan osaamisalueille. Tämän alan ammatillisen tason tutkinnoilla on lukuisia järjestäjiä.

Ammattikorkeakoulutasolla tämän alueen tehtäviin valmistavaa koulutusta on tarjolla mm. kone-, metalli- ja energiatekniikan, pintakäsit-tely- ja materiaalitekniikan sekä prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan aloilla. Tarjolla on sekä insinööri (AMK) että insinööri (ylempi AMK) –tutkintoja. Alan ammattikorkeakoulututkinnoilla on myös useita järjestäjiä.

Yliopistotasolla tämän alueen opintoja on tarjolla Aalto-yliopistossa, Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Lappeenrannan-Lahden teknil-lisessä yliopistossa. Useimmiten tarjonta sisältyy konetekniikan koulutusohjelmiin. Kullakin yliopistolla on alaan liittyvät omat painopistea-lueensa, joihin voit tutustua tarkemmin yliopistojen omilla kotisivuilla.

Materiaalitekniikka

Materiaalitekniikka tarkoittaa kiinteiden materiaalien sisäisen rakenteen ja rakenteesta riippuvien käyttöominaisuuksien tutkimista, ke-hittämistä ja optimointia erilaisia käyttötarkoituksia varten. Metallien tapauksessa puhutaan myös fysikaalisesta metallurgiasta tai metal-liopista. Ala liittyy läheisesti edellä esiteltyihin tuotevalmistuksen teknologioihin, koska käytetty teknologia vaikuttaa sisäiseen rakentee-seen ja sitä kautta ominaisuuksiin. Alalla toimiessasi tarvitset fysiikan ja kemian perustietoja. Tarvitset myös ymmärrystä ja osaamista eri materiaaliryhmien sisäisen rakenteen ja ominaisuuksien välisistä yhteyksistä sekä tavoista ja keinoista, joilla rakenteeseen ja sitä kautta ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa.

Ammatillisessa koulutuksessa tämän alueen opinnot sisältyvät materiaali- ja prosessitekniikan tutkintoihin. Materiaalitekniikan tutkinnot painottuvat puu-, muovi- ja kumituotevalmistuksen sekä pintakäsittelyn alueille. Prosessipuolen tutkinnoissa on edellä kuvatun mukaisesti mahdollisuus painottua mm. metallien jalostuksen ja valimotekniikan aloille. Tutkinnoilla on monia järjestäjiä.

Ammattikorkeakouluopinnoissa materiaalitekniikkaa sisältyy usein bio- ja kemiantekniikan sekä konetekniikan tutkintoihin. Opintoja on tarjolla mm. Lapin Ammattikorkeakoulussa Kemissä, Metropolia-ammattikorkeakoulussa Vantaalla sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkea-koulussa Savonlinnassa.

Yliopistotasolla materiaalitekniikkaa voi opiskella Aalto-yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Turun yliopistossa. Aalto-yliopistossa painopistealueina ovat mm. uudet materiaalit ja koneenrakennuksen materiaalitekniikka, Tampereen yliopiston tarjonta kattaa kaikki materiaaliryhmät mukaan luettuna biomateriaalit, Oulun yliopisto keskittyy fysikaaliseen metallurgiaan ja Turun yliopisto lääketieteen materiaalitekniikkaan ja biomateriaaleihin.

Materiaalien kierrätys ja kiertotalous

Kiertotalous ja materiaalien kierrätys yhtenä sen osana ovat nousseet merkittävään asemaan yhtenä menetelmänä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Erityisesti metallien kierrätys on tässä suhteessa erityisasemassa metallien hyvän kierrätettävyyden ja kierrätyksen ener-giatehokkuuden vuoksi. Alueella toimiessasi tarvitset sekä logistiikan, prosessimetallurgian että materiaalitekniikan tietoja ja osaamista entistä tehokkaampien ja ympäristön kannalta kestävämpien kierrätysprosessien kehittämiseksi.

Kouluttautumismahdollisuuksia materiaalien kierrätyksen alalle sisältävät yleensä energia- ja ympäristötekniikan koulutusalat kaikilla koulutustasoilla. Ammatillisella koulutustasolla tarjolla on mm. luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, jolla on useita järjestäjiä.

Ammattikorkeakoulutasolla materiaalien kierrätykseen ja kiertotalouteen liittyviä tutkintonimikkeitä ovat mm. ympäristösuunnittelija (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulu, insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka (mm. Lahden, Satakunnan ja Turun ammattikorkea-koulut, Karelia-ammattikorkeakoulu Joensuu), insinööri (AMK) energiatekniikka (Savonia-ammattikorkeakoulu, Varkaus ja insinööri (AMK) kemiantekniikka Centria-ammattikorkeakoulu, Kokkola). Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja Lapin ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä on lisäksi bio- ja kiertotalouden muuntokoulutusta amk-insinööreille.

Yliopistotasolla kiertotalouteen liittyvää koulutusta on mm. Helsingin yliopiston kemian ja molekyylitieteiden maisteriohjelmassa sekä ympäristö- ja luonnontieteiden kandidaattiohjelmissa ja filosofian maisteriohjelmassa. Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan ympäristö-, energia- ja biotekniikan kandidaatti- ja diplomi-insinööriohjelmissa sekä tekniikan ja luonnontieteiden tohtorioh-jelmassa kiertotalous on esillä. Aalto-yliopiston kemian tekniikan kandidaatti- ja diplomi-insinööriohjelmissa annetaan myös kiertotalo-uteen liittyvää opetusta. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto kouluttaa ympäristötekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä ja Oulun yliopisto prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaatteja sekä diplomi-insinöörejä. Itä-Suomen yliopisto kouluttaa yhteiskuntatie-teiden maistereita ympäristöpolitiikan alalle. Lisäksi Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa on alaan liittyvää avoimen yliopiston koulutusta.

Aikaa myöten on odotettavissa, että kiertotalouteen ja materiaalien kierrätykseen liittyvään koulutukseen tulee myös omia tutkinto-ohjel-mia. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa kiertotalous ja materiaalien kierrätys on yhtenä materiaalitekniikan tutkimuksen painopistealueena ja tutkimustyön tuloksia hyödynnetään jatkossa enenevästi myös opetuksessa.

Yhteenveto

Kuten olet varmaan huomannut, on toimialamme koulutus varsin laajaa ja monimuotoista ja se yhdessä työkokemuksen kanssa päte-vöittää monenlaisiin tehtäviin. Tämä artikkeli ei pyrikään olemaan täydellinen esitys alan koulutustarjonnasta, vaan se on tarkoitettu antamaan mielikuvia kouluttautumismahdollisuuksista alallemme. Yksityiskohtaisempaa tietoa on saatavissa mm. verkko-osoitteesta www.opintopolku.fi, josta voit hakea kouluttautumismahdollisuuksia mm. hakuajan, koulutustason, paikkakunnan, koulutusalan ja opis-kelumuodon mukaan. Tilastotietoja eri alojen koulutuksen järjestäjistä ja opiskelijamääristä on saatavissa opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä verkkosivustosta osoitteessa www.vipunen.fi.

Teksti: Tuomo Tiainen

Miten ja missä alan koulutusta?

Vieritä ylös