St1-energia- ja polttoaineyhtiön perustaja on tunnettu räväköistä lausunnoistaan. Hän ei usko sähköautojen tai biopolttoaineen olevan ratkaisu ilmakehässä olevan hiilidioksidipitoisuuden vähentämiseen. Radikaaleja ratkaisuja tarvitaan maapallomme saamiseksi takaisin jaloilleen.

”Maailmassa on populaatiota aivan liikaa”, hän napauttaa. ”Ihmisten määrä on kasvanut neljästä miljardista kahdeksaan. 60 % väestöstä työskentelee kuuden euron päiväpalkalla. Totta kai kaikil-la on halu parantaa omaa elintasoaan, mutta se tarkoittaa aivan valta-vaa luonnonvarojen kysyntää. Ei yksinkertaisesti ole olemassa tarpeeksi kaivos- ja energiateollisuutta kysyntää tyydyttämään. Perinteinen tapa ei enää toimi. Meidän tulisi miettiä aivan tavaroiden suunnittelusta asti niiden käyttöikää sekä kierrätettävyyttä. Koko systeemi tarvitsee kokonaisvaltaisen muutoksen. Se tarkoittaa teknologiaratkaisujen kehittämistä sekä materiaalien kierrättämistä.”

”Ilmastonmuutos on koko sivilisaatiotamme uhkaava asia. Luonnon biodiversi-teettiä ei voi mallintaa etukäteen. Kun ei ole pölyttäjiä, ei ole satoa. Kun ei ole satoa, ei ole ruokaakaan.”

”Ilmakehässä on liikaa hiilidioksidia. Pariisin ilmastosopimus on myöskin aivan epärealistinen, ja maailmamme on liian riippu-vainen öljystä.” Anttonen kritisoi useita ilmastotavoitteita kuten Euroopan unionin linjaa tehdä ilmastotoimiaan ainoastaan EU-alueen sisäpuolella. ”Tarvitaan tuoreita näkemyksiä kuten hiilinielujen vahvistaminen sekä hiilidioksidin ottaminen ilmakehästä. Tämä tapa on vielä ai-van lapsenkengissään, mutta tämän näkisin tulevaisuuden ratkaisuna. Nyt vain tarvitaan lisää investointeja, jotka pitäisi kymmen-kertaistaa. Rahaa on, mutta ei tekijöitä. Tarvitaan paljon lisää sen alan ihmisiä, jotka osaavat asian. Tällä hetkellä näin ei ole. Tähän asiaan tarvitaan lisää kannustinta sekä kunnon tavoitteita ilmakehään karanneen hiilen takaisin maaperään saamiseksi.”

”Globaali hiilipörssi olisi oivallinen tapa. Hiilidioksidin tuottaja maksaisi hiilidioksidin sitojalle siitä, että hiili saataisiin poistetuksi ilmakehästä.” Anttosen resepteihin kuuluu konsepti, jossa fossiilisten energiayhtiöiden täytyisi maksaa hiilinieluja, jotka imevät hii-len ilmakehästä takaisin maahan.

Anttosen mielestä globaalien toimien tulisi kohdistua ennen kaikkea Afrikkaan, jossa kasvatettaisiin hiilinieluja. Afrikan metsit-täminen suuressa mittakaavassa olisi osaratkaisu. Metsittämistä pidetään huomattavana tekijänä globaalien hiilidioksidipäästöjen vähenemisen kannalta.

Hän sanoo, että voimavarat kannattaa suunnata sellaiseen maapallon kolkkaan, jossa ne tuottavat ilmastonmuutoksen hidastami-sen kannalta parhaan vaikutuksen. Metsät estävät eroosiota ja ylläpitävät mikroilmastoa, joka on tärkeä osa ruoan tuotannossa. Myös paikallinen väestö sitoutuisi metsien hoitoon ja suojeluun.

Suomi voisi hyvin olla malliesimerkkinä, koska metsäosaaminen on maassamme huipputasoa. Suomi on jo aktiivinen Afrikan met-sähankkeessa noin 80 miljoonan euron panoksellaan.

”Liikenteen sähköistäminen ei sekään ole ratkaisu. Onhan Tesla komea auto liikemiehille, mutta en oikein jaksa uskoa yrityksen tu-levaisuuteen. Sähköautot ovat aivan liian kalliita tavalliselle kuluttajalle, joten koko idea vesittyy jo tässäkin. Viiden vuoden kuluttua ehkä huomataan, että sähköauto ei ollutkaan hyvä juttu. Sähköautoilla kun ei vähennetä ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.”

Anttonen itse uskoo myös vetyyn. Vedestä pystytään nykyäänkin erottamaan vetyä polttoaineeksi, mutta siihen tarvitaan sähköä. Vetyä tuotetaan fossiilisista polttoaineista kuten maakaasusta. Prosessissa syntyy oheistuotteena hiilidioksidia. Jos vedystä halutaan puhdas polttoaine, joka ei kuormita ilmakehää kasvihuonekaasuilla, se täytyy tuottaa vedestä uusiutuvalla energialla kuten esimer-kiksi aurinkoenergialla. Ilmakehän hiilidioksidista valmistettujen synteettisten polttoaineiden käyttö olisi hiilineutraalia. Silloin niistä tulisi varteenotettavia polttoaineita liikenteeseen.

Kaikki eivät välttämättä ole Anttosen ajatusmaailman kanssa samoilla linjoilla, mutta ilmastonmuutos on maapallon kohtalonky-symys. Maailman pelastaminen on jokaisen meidän vastuullamme.

MIKAANTTONEN JA KUINKA PELASTAA MAAILMA

Teksti: Katarina Boijer

Vieritä ylös